Omaishoidon tuki yhteistoiminta-alueella

Omaishoidontuen saamisen kriteerit

Yli 75 -vuotiaiden ikäryhmässä on valtakunnalliseksi tavoitteeksi asetettu, että 5 - 6 % ikäryhmästä saa omaishoidontukea (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto 2008). Omaishoidontukea myönnettäessä alueella noudatetaan omaishoitolain 3 §:n myöntämisedellytyksiä.

Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos:

• henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
• hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
• hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
• omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
• hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja
• tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle kohdistetuista hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Hoitajan esittämästä syystä omaishoidon tukea voidaan myöntää omaishoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle myös pelkästään maksuttomina sosiaali- ja terveyspalveluina.

Omaishoidontuki on määrärahasidonnainen tukimuoto. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 3 §:n perusteella kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kuntien on arvioitava omaishoidontuen tarve kunnassa. Sen perusteella kunta päättää talousarviossa ja - suunnitelmassa, kuinka paljon se osoittaa voimavaroja omaishoidon tuen hoitopalkkioihin, palveluihin sekä omaishoitajien tukemiseen kunnassa. Asianomainen lautakunta vahvistaa omaishoidon tuen myöntämisperusteet lain sallimissa rajoissa taloussuunnitelmassa omaishoidon tukeen osoitetut määrärahat huomioiden.

Päätöksenteon tukena käytetään yksilökohtaista harkintaa sekä toimintakyvyn arviointimenetelmiä, silloin kun ne ovat tarkoituksenmukaisia. Aikuisten ja vanhusten osalta tuen myöntämisen suuntaa antavana kriteerinä on RAVA – toimintakykyindeksi, MMSE -indeksi sekä kotihoidon terveydenhoitajan/sairaanhoitajan ja ikääntyneiden palveluohjaajan tekemä kokonaisvaltainen toimintakykyarvio.

Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten osalta omaishoidontuesta selvitystyön tekee vammaispalvelun erityistyöntekijät ja/tai kehitysvammahuollon palveluohjaajat tai vastaavat viranhaltijat kunnissa. Arvioinnissa huomioidaan henkilön ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen, valvonnan tarve ja hoidon sitovuutta. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoa, muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja sekä moniammatillista arviointityötä.

Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksenteko

Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti sitä varten laaditulla hakemuksella. Hoidon ja avun tarve sekä muiden välttämättömien palveluiden tarve ja määrä arvioidaan aina kotikäynnillä. Omaishoidon tuen päätöksen tekee omaishoidon kotihoidon ohjaaja tai muu kunnan määräämä viranhaltija, joka vastaa myös hoito- ja palvelusuunnitelman sekä omaishoitosopimuksen laatimisesta.

Omaishoidon tuki myönnetään aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien ja pääsääntöisesti toistaiseksi. Omaishoidon tukea ei pääsääntöisesti myönnetä samanaikaisesti jos hakijalle on myönnetty oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, eikä jos asiakas asuu sosiaali- ja/tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Omaishoidon tukea voidaan myöntää palvelutalossa asuvan saattohoitovaiheessa olevan asukkaan hoitamiseksi.

Viranhaltijan päätökseen tyytymätön asiakas voi saattaa päätöksen järjestäjälautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Jaoston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta.

Toimeksiantosopimus

Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, vaan kysymyksessä on ns. toimeksiantosuhde. Omaishoitajan ja kunnan kesken laaditaan aina toimeksiantosopimus, jossa sovitaan:

• hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamisesta
• hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyksen ajalta
• hoitajalle järjestettävästä vapaasta
• hoidon arvioidusta kestosta
• omaishoidon tukena annettavista palveluista
• sopimuksen irtisanomisesta

Sopimuksen liitteeksi tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma asiakkaan ja hänen omaistensa sekä eri viranomaistahojen yhteistyönä. Suunnitelman sisältö sekä siihen tehtävät muutokset tiedotetaan kaikille asiakkaan hoitoon osallistuville tahoille.

Hoitopalkkion maksaminen omaishoidon keskeytymisen ajalta

Omaishoidontuen saaja on velvollinen ilmoittamaan hoidettavan olosuhteiden muutoksista kuten siirtymisestä pysyvästi tai väliaikaisesti laitoshoitoon tai muuhun päivittäiseen hoitoon. Aiheetta maksettu etuus voidaan periä takaisin. Sopimus omaishoidontuesta voidaan purkaa välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Jos hoidettavan hoito jaksottuu kotihoitoon ja laitosjaksoihin, ei hoidon keskeytyminen tällaisissa tilanteissa keskeytä hoitopalkkion maksamista.

Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen ei myöskään keskeytä hoitopalkkion maksamista.

Omaishoitosopimuksen päättyminen ja irtisanominen

Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi.

Omaishoitajan lakisääteiset vapaapäivät

Omaishoitajalla on hoitotyön sitovuuden perusteella oikeus vähintään kolmeen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukaudessa kaikissa maksuluokissa. Oikeutta lakisääteiseen vapaaseen ei ole silloin, kun hoidon sitovuus ei pääsääntöisesti ole ympärivuorokautista, mikäli hoidettava on säännöllisesti arkipäivisin keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia muun hoidon, huolenpidon tai tuen piirissä, eikä tällöin oikeutta lakisääteisiin vapaisiin synny. Vapaapäivien pitäminen ei vie vapaapäiväoikeutta. Omaishoitaja voi käyttää myös yksityishenkilöä sijaishoitajana toimeksiantosopimuksella.

Vapaapäivät velvoitetaan pidettäviksi seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, sen jälkeen vapaapäiviä ei voi enää siirtää.

Asiakasmaksujen perintä

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua ei peritä, jos palvelut annetaan omaishoitoa tukevina palveluina hoitopalkkion sijaan. Kun omaishoidontuen hoitopalkkion lisäksi omaishoidontuen piirissä oleva saa säännöllistä tai tilapäistä kotihoitoa, peritään tästä enintään 10,60 €:n asiakasmaksu päivää kohden. Palveluista, joita kaupunki järjestää hoidettavalle omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi peritään 10,60 €:n asiakasmaksu vuorokaudelta. Tällaisia palveluja ovat tilapäinen kotihoito, lyhytaikainen laitoshoito, sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä annettava yö- tai päivähoito tai perhehoito. Muista palveluista peritään vahvistetun maksutaksan mukaiset maksut.

Omaishoidon tuen maksuluokkien määrä, myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot.

Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta kunta toimittaa ennakonpidätyksen ja perii työntekijän eläkemaksun. Kunta maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut. Eläkemaksut koskevat alle 68-vuotiaita hoitajia, joille kertyy KVTEL:n mukainen peruseläketurva.

Hoitopalkkiot ja kriteerit löytyvät vanhuspalveluiden käsikirjasta.

Mikkelin seudun vanhuspalveluiden käsikirja